Road tripping – Craft Beer Helsinki

Kello soi aikaisin lauantaiaamuna, nousen ja kuljen puolisuljetuin silmin kohti kylpyhuonetta. Saksanpaimenkoira nostaa kulmiaan kuin sanoakseen, mitä ihmettä mies, nyt on aamu? Kasvojen pesu ja Suaveciton pomadet päähän, alkaa olla jo valmista. Ai mihin? Craft Beer Helsinki -käsityöläispanimoiden olutfestarille.

Matkamusiikiksi Juicea, pitihän mies sentään oluesta ja oli muutenkin nero. ”Hiljainen on pohjalaiskaupunki” -mietin auton lipuessa hiljalleen kohti valtatie kolmosta.

Laihian Mallas, ei helvetti, kuka sen tuohon tien varteen on käskenyt pystyttää. Tässä olisi vielä neljä tuntia matkaa jäljellä ja tuon jälkeen ei mielessä pyöri enää mikään muu kuin maltaiden maku.

WP_20160702_08_22_56_Pro
Laihian Mallas, janon aiheuttaja etelään matkaajille jo vuodesta 1910.

Tietysti nuo aamutuulessa hiljalleen tanssivat vihreät viljapellot voi olla syy sijaintiin, mutta se ei tähän janooni auta. Mietin minkälaisia mallasrunkoja CBH pian tarjoaakaan minulle. Toivon että täyteläisiä, vetiset laihat eivät ole mieleeni. Seuraavaksi mietin minkälaisia runkoja yleensäkään Helsingissä näen, niissäkin pidän täyteläisistä. Onko mallas oluen vartalo vai vaatteet? Onko humala ruumis vai sielu?

”Tänään liikenteessä kuolee jonkun teräsvartalo, vieläkö meillä on kaljaa?” ajatus katkeaa Juicen 3.30 kappaleen sanoitukseen, osuu liian lähelle ja suu on vieläkin kuiva. Action Bronssonin Easy Rider soimaan ja kaasu pohjaan.

Bauhaussin kyltin siintäessä edessä Tampereen ohitustiellä alkaa janon lisäksi vaivata myös nälkä. Pian liittymästä ulos ja Wigrenille hakemaan nyrkin kokoisia lihapullia ja puoli metriä mustaamakkaraa. Tai ei sittenkään, muistan että niistä saa valtavat ilmavaivat. Ensinnäkin olen menossa yöksi ystäväni luokse ja toiseksi olen menossa ihmismassaan nauttimaan oluista. Nenä hoitaa sen verran suuren osan makuaistista joten vilkku ei mene päälle vaan jatkan hetken suoraan ja suuntaan Helsingin mottoritielle.

Ja mitä hittoa, löydän itseni Linnatuulen Nesteellä syömässä Hesburgerin ruishampurilaista, hävettää. Ei tämä ollut se mitä mietin vaihtoehdoksi peri pirkanmaalaiselle kaasu-ruoalle, mutta auton uhkaavasti vähenevä bensamittari pakotti minut pysähtymään tänne. Sen lisäksi aurinkolaseistani irronnut toinen sanka saneli minut ostamaan huoltoasemalta uudet. Sain survottua ne vaihtokuntoon jättämällä lasit vaihdekepin ja keskikonsolin väliin. Kyllä nyt kelpaa maalaisen mennä maamme pääkaupunkiin.

Kallio. Olen perillä. Auto parkkiin. Parturiin tasoittelemaan sivut. Olutta R-kioskilta ja ystäväni oven taakse. Ding dong. Ovi aukeaa ja hyvin krapulainen peittoon kääriytynyt nais-ihminen ilmoittaa että Peter on vielä töissä. Ei mitään, bisse auki ja sohvalle, mihinkäs tässä kiire, valmiissa maailmassa… paitsi nyt tietysti käsityöläispanimoiden olutfestareille. Pari kauppavahvuista apaa ja ipaa ehdin imaista sisääni ennen kuin kaverini saapuu. Iloinen jälleennäkeminen, käsipäivää, halaus ja suunnataan hymyssä suin kohti ratikka-pysäkkiä ja siitä rautatientoria. Samanhenkiset mielet menossa muiden samanhenkisten kanssa juomaan olutta, tämä sosiaalisuus on syy miksi rakastan oluita.

Paljon parjatut 3 tunnin jonotukset on suorastaan pettymys. Vaivaiset 10 minuuttia ja rahakortti kourassa sisällä festareiden oman jalkalasin kanssa. Tämähän sujuu. Aurinko paistaa täydeltä taivaalta, parikymmentä panimoa Suomesta ja ympäri Eurooppaa, kello löi juuri neljä ja koko päivä aikaa oluiden parissa.

WP_20160702_15_55_39_Pro
Täti laittoi kortin mun lasiin.

 

Otetaan kisa kumpi valitsee paremman oluen. Tai tämä mikään kisa ole, ristiin näitä kuitenkin maistellaan ja nautitaan.

1. Malmgåren

Minä: Arctic Circle Ale (7,3 %, maustettu)

Peter: X-Porter (7,0 %, Porter)

(Peter johtaa 1-0)

Täällä on huikean hyvät pesupisteet. Joka juoman jälkeen voimme käydä huuhtelemassa lasit ilman jonotusta ja pesupisteiden vierestä löytyy myös vesipisteet välivesille.

2. Bidassoa Basque Brewery

Minä: Amuitz (5,0 %, Hoppy Lager)
Peter: Imperial Russian Stout (10,5 %, RIS)

(Peter johtaa 2-0)

3. Humalove Brewing

Minä ja Peter: Poro (10 %, Nordic moss ale, collab with Õllenaut)

Voi hyvää päivää! Nollataan pisteet, ei näköjään vielä edes käsitetty mitä kaikkea sana olut kätkee sisälleen. Tätä ihmetellään muiden pöydässä istuvien kanssa. Tuossa on pariskunta, josta mies kuuluu olutseuraan johon hyväksytään vaan miehiä ja hänen vaimonsa, joka ei ole olutseurasta koska ei ole mies. Ja tuossa joku nainen Vantaalta, joka juo vaan stoutteja ja porttereita. Mutta me juodaan Poroa, hämmästelemme, nautimme ja nauramme.

WP_20160702_16_25_56_Pro

4. Olarin Panimo

Minä: Ocarina of Lime (5,7 %, Fruit Beer)

Peter: Area 21 SMaSH Series (Mosaic) (5,9 %, Pale Ale)

(Peter johtaa 1-0)

5. Radbrew

Minä: Buster-Jangle (7,0 %, American IPA)

Peter: Ivy Mike (8,5 %, Double IPA

(Peter johtaa 2-0)

Meidän kävely alkaa suuntautua myös etenemisen lisäksi sivulle. Tässä vaiheessa on hyvä valita sopiva ruoka oluiden lomaa. Koska aurinko paistaa ja on lämmintä, päädymme meksikolaistyylisiin nacho-lautasiin savustetun porsaanlihan ja papujen kera. Tällä eväällä saamme taas askelmerkit kohdalle ja pystymme jatkamaan maistelua.

WP_20160702_17_57_35_Pro
Laita lisää sitä lihaa nainen, sanoin. Tai olisin sanonut, jos olisin uskaltanut.

6. Hiisi

Minä: Bruxellensis Lupus (9 %, Bruxellensis Double IPA)

Peter: Iku-Turso (9 %, Imperial Stout)

(Tämä erä tasan, herkkua kumpikin)

7.Brouwerij de Molen

Minä: Amarillo (9,3 %, Imperial IPA)
Peter: Hop & Liefde (4,8 %, American Pale Ale)

(Minä kavennan 2-1) Huh miten maukkaita oluita tekevät. Jopa tuo maitokauppavahvuinen on todella täyteläistä. Meidän täytyy siirtyä keräämään rohkeutta, että uskallamme maistaa näiden Hel & Verdoemenis Bourbon BA (11,0 %, Imperial Stout) oluen.

8.Vallilan panimo

Minä: Vallila Amber (6,1 %, Amber Ale)

Peter: Sauna – I-Olut (2,6 %, IPA)

Hahaa, onpas nolo veto Peteriltä. Minä juon sentään miesten oluita.

(Tasoissa 2-2)

9.

Minä: Browar Wąsoszu, Puola | Polska (8,5 %, Finnish extra stout, collab with Humalove Brewing)

Peter: Brouwerij de Molen, Hel & Verdoemenis Bourbon BA (11,0 %, Imperial Stout)

Nyt selvisi miksi Peter joi tuon miedon tuohon väliin, sehän tosiaan keräsikin rohkeutta. Nyt on sellainen herkku lasissa että oksa pois. Puolakin maistuu, mutta de Molenin olut on aivan käsittämätön, varsinkin viskin ystävälle.

(Peter johtaa 10-2, lopetettiin peli tähän)

10. Tanker Brewery

Minä ja Peter: Kaksteiskuud (8,8 %, Imperial IPA)

11.

Minä: La Quince, Vanilla Black Velvet (9,5 %, Russian imperial stout, collab with Cervesa Guineu)

Peter: Founders, KBS (11,2 %, Imperial stout)

1234…??? Juotiin kyllä muitakin, mutta muistikuvat ovat hatarat.

Mikä kruunaisi paremmin onnistuneet olutmaistelut kuin kaatosade. Yhtäkkiä taivas tummuu ja antaa kyytiä juhlijoille. Pöydät ovat hetkessä tyhjinä ja hämmästelemme kuinka pieneen tilaan mahtuu varmasti yli tuhatpäinen ihmismassa kun oluen ystäville tarjoillaan ilmaiseksi vettä taivaalta.

WP_20160702_22_04_48_Pro
Sataa, sataa, ropisee. Futiskatsomokin tyhjeni.

Otetaan spurtti On the Rocksiin. Hanasta halvinta lageria. Makuaistit olemme jo menettäneet tälle illalle, parempi ettemme rahojamme menetä. Pari tuopillista ja vessa kutsuu. On the Rocksin yläkerran miesten wc on erikoinen, keskellä vessaa on pönttö ja sen edessä pari pisuaaria, ovea ei kai saa lukita. Kiittelen vielä itseäni etten poikennut Wigrenille, koska muuten istuisin tuossa nolona muiden saniteettitiloissa asioivien ihmisten keskellä ja tuoksuisin pahalta.

Tehdään vuoronvaihto ja menen pöytään odottamaan. Sitten Peter tulee juosten. Perässä juoksee liiveillä varustettu motoristi. Ja nyt minäkin juoksen. Kaisaniemenkatu on liukas, eikä meidän tasapainoaistimme ole enää parhaassa kunnossa mutta ei onneksi ole tuon motoristinkaan. Mäjähdys, ja katsomme taaksepäin kun tuo parisataakiloinen lihakasa jatkaa matkaansa sivuttain kyljellään. Juostaan Pitkäsillalle PikkuDamiin asti ja kysyn Peteriltä mitä sattui? Peter oli laittanut oven lukkoon. Partamiestä oli harmittanut odottaa, niinpä se oli hakannut ovea ja huutanut. Oven avauduttua sitten tivattiin oliko Peter runkkaamassa. Peter oli kysynyt, että onko setä Priden jatkoilla kun noin nahoissa kulkee ja tuollaista kyselee. Ja sitten juostiin.

PikkuDamin kannella nautimme vielä Fat Lizardin Lime Ipat ja katsomme kuinka taivas salamoi. Ilta lähestyy jo puolta yötä. Ensi vuonna CBH uudestaan? Ilman muuta, jos se järjestetään ja makuaisti palaa siihen mennessä. Poistumme sateiseen yöhön Kallion suuntaan, Las Vegas kutsuu.

-vmh

VMJ goes Tampere Suuret Oluet Pienet Panimot 28.5.2016

DSC_0418
Pienpanimokulttuurin pioneeri Pekka Kääriäinen, Olutliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kähkönen sekä olutsommelier Maria Markus asian ytimessä

Vaasan Mallasjääkäreiden pj Tommi ja hallituksen jäsen Sami lähtivät Tampereen SOPP:iin lauantaiksi katsastamaan mitä kaikkea kivaa kotimaiset pienpanimot ovat tuoneet tarjolle tällä kertaa. Paikalla oli 23 panimoa ja tarjolla todella laaja valikoima erilaisia oluita.

DSC_0436
Sami nauttii Vakka-Suomen panimon antimista

Sää oli maistelijoille suosiollinen, aurinko paistoi koko päivän ja lämpötila pyöri n. 18 asteen hujakoilla. Tapahtuman viimeinen päivä houkutteli paikalle yleisöä satamäärin, heti porttien auetessa klo 12 alue alkoi täyttyä uteliaista maistelijoista. Panimot möivät lauantaina olutta enemmän kuin kahtena aiempana päivänä yhteensä.

Klo 18 aikaan sisäänpääsyjono ulottui jo Tillikan kulmalle asti eli lähes 200 metrin päähän, tämän jonon jouduimme kokemaan poistuessamme hetkeksi alueelta, järjestysmies kun ei kertonut että jo maksaneet asiakkaatkin joutuvat jonottamaan uudestaan sisään. Muuten tapahtuman järjestelyt oli hoidettu kiitettävästi, halukkaat saivat käteensä afterpay-rannekkeen, joka nopeutti maistoannosten maksamista huomattavasti.

DSC_0434
Myös Mallaskuun panimo Lapualta oli mukana karkeloissa

Vessoja oli riittävästi ja eikä jonoja päässyt syntymään. Kritiikkiä saa ainostaan lasinpesupisteiden paha ruuhkautuminen, niitä olisi saanut olla vaikka joka maistopisteen yhteydessä.

DSC_0433
Beer Hunters oli myös mukana kuuden oluen kattauksella

Ruokaa ja naposteltavaa oli tarjolla kohtuullisen huokeaan hintaan useilta tuottajilta, eriyisesti mieleen jäivät valkosipulinen ruisleipäherkku, BBQ aitoon texas-tyyliin ja hitaasti voissa paistetut muikut.

DSC_0435
Paistetut muikut ja soosit päälle
DSC_0414
Joka pojan unelmagrilli
DSC_0415
Texas BBQ maistui kaikille

Mieleenpainuvimmat ja huomionarvoisimmat oluet:

DSC_0431
Mika Oksanen jännän äärellä

Hiisi

Black Bretty Black Ipa.

Hyvin mielenkiintoinen bretta-hiivalla käytetty black IPA.

DSC_0406Donut Island
Ich Bin Ein Berner. Grapefruit Gose.

Todella greippinen. Monelle varmasti aivan liian hapan, mutta Tommille tämä maistui ehkä juuri äärimmäisen happamuuden ansioista.

Frisco Disco IPA.

Ehdottomasti yksi positiivisista yllätyksistä. Pilsner-maltaasta ja Citra-humalasta taiten tehty keitos, joka ei jättänyt ”catpiss” -luokan IPA:sta pitävää Tommia kylmäksi, myös Samin mielestä yksi parhaista oluista koko SOPP:ssa.

 

DSC_0408
Aina niin iloinen panomies

Ruosniemen Panimo

Koodari American Lager.

Hienosti humaloitu lager, joka oli varsin raikas ja miellyttävä kokemus.

DSC_0409

DSC_0411
Odottava tunnelma jo puolen päivän jälkeen

Pyynikin Käsityöläispanimo

Papan Vanilla Stout.

Tuli viimein maistettua. Monesta suunnasta kuullut pelkkiä kehuja ja olihan se todella hyvää.

Maj Stout.

Jäi Papan jalkoihin kun piti Papan Vanilla maistaa ensin. Samilla kävi juurikin päinvastoin, Maj stout otti ja syrjäytti pehmeämmän ja vähemmän humaloidun Papan 6-0.

DSC_0412
Sami malttamattomana lasin täydennyksellä
DSC_0413
Tarjolla jos jonkinmoista janojuomaa

Iso-Kallan Panimo

Pimeyden Morsian.

Turmion Kätilöille Valmistettu tuhti imperial stout itse paahdetulla kahvilla ja kaakaolla höystettynä

DSC_0419Radbrew

Together In The Dark. Imperial stout.

Parhaita tyylisuunnan tuotoksia, josta ei oikeastaan löytänyt mitään parantamisen varaa. Tästä pohjasta todella hyvä lähteä miettimään tynnyrikypsytysprojekteja. 10% alkoholia eikä paistanut läpi.

 

DSC_0417Malmgård

Proto #9. Black IPA.

Toimiva ja maistuva black IPA, jossa käytetty kauraa ja vehnää. Humalista vastaa Mosaic ja Columbus.

 

DSC_0421Bryggeri Helsinki

Wee Heavy.

Tukeva ja muistutti paljon AleSmithin vastaavaa tuotosta. Tommin makuun sopiva.

 

DSC_0424Maku Brewing

Savu Porter.

Sopivasti savuinen ja täyteläinen porter. Mukana lakritsia ja havuja.

Simeoni Blond Ale.

Varsin hyvä blond ale, jokseenkin vajaaksi jätti kuitenkin loppumietelmän.

Me So Hoppy DIPA.

Todellakin humaloitu huolellisesti. Räjähti suussa ja maku säilyi pitkään. Tästä tykkäsivät molemmat humala-addiktit.

 

DSC_0425Saimaan Juomatehdas

Brewer’s Special Blue Shies IPA.

Perushyvä IPA, josta löytyi kuitenkin pienoinen virhemaku ja jäi myös maut jotenkin vajaiksi. Varmasti toimii ihmisillä, jotka ovat heräämässä oluiden monimuotoisuuteen.

 

DSC_0428Maistila

Musta Jaska Imperial Stout.

Oli varsin vakavasti otettava vahva ja pehmeä juoma. Ei moitittavaa

Kaira.

Mieto ja helposti lähestyttävä IPA. Oikein maukas tapaus.

Moood.

Vaniljainen milk stout. Todella silkkinen. Hiisi-panimon Kyytön kanssa samoilla linjoilla ja ovat tällä hetkellä varmasti Suomen parhaimmistoa lajissaan.

Single Hoppit.

Tasapinoinen single hop pale ale.

Wax Off.

Samin ja Tommin mielipiteet jyrkästi jakava farmhouse alen ja saisonin fuusio. Sami tykkäsi, Tommi ei.

 

DSC_0439
Rekvisiitta ja oman jutun henki kohdillaan

Lapin voima

Mielikki Lempeä Muinaisolut.

Lämmitetty ruis-sahti. Varsin tukeva ja erittäin paksu koostumus. Paljon hunajaa ja rehtiä sahtimaisuutta. Lämmitysprosesseineen mielenkiintoisimpia tapauksia koko tapahtumassa.

DSC_0441
Sahdin lämmitys vesihauteessa

Rekolan Panimo

Kaksi Kotia Vailla Humalaa.

Hieno lisäys Kaksi Kotia -sarjaan. Humaloiden sijaan käytetty villiyrttejä ja pakurikääpää. Molempien vaasalaisten makuhermoon osuva hapan tapaus.

DSC_0444 (1)
Oli kyllä Tommin makuun bulls eye