Oluella on useita sesonkeja vuodessa. Ilmiselvin ja oma suosikkini on joulu. Tässä on kolme poimintaa Alkon jouluolutvalikoimasta.
Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Talvibock
Tyyli: dobbelbock
Alkoholi: 9,2%
Katkerot: 32,1 EBU
Uusikaupunkilaisen Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Talvibock on tumman ruskeaa, mutta kuitenkin läpikuultavaa olutta. Lasiin kaadettaessa se muodostaa kohtalaisesti valkoista vaahtoa. Tuoksussa on mämmin mieleen tuovaa maltaisuutta ja siirappista makeutta. Maku on vahvan maltainen, makea ja leipäinen. Katkero tasoittaa makeutta, mutta ei aivan tarpeeksi. Myös alkoholi tuntuu maussa hieman. Hiilihapot ovat kohtalaiset ja suutuntuma on puolitäyteläinen. Jälkimaku on siirappisen makea.
Joulupöydässä tumma, vahva lager sopii kinkun ja laatikoiden kaveriksi. Itse valitsisin kuitenkin tämän sijaan kausivalikoimien vakiojäsenen, saksalaisen Ayinger Winter Bockin. Se on vähemmän makea ja alkoholitasoltaan alhaisempi, mutta silti riittävän tuhti.
Põhjala Jõuluöö
Tyyli: imperial porter
Alkoholi: 8%
Katkerot: 49,4 EBU
Virolaisen Põhjalan Jõuluöö siirtääkin meidät heti jälkiruokaosastolle. Se on väriltään mustaa olutta, vaaleanruskealla lähes välittömästi katoavalla vaahdolla. Tuoksussa on tummaa suklaata ja kahvista paahteisuutta. Suklaan tuoksu on erittäin miellyttävä. Maussa paahdettua mallasta, tummaa suklaata, lakritsia. Katkero tuntuu sopivan voimakkaana, jolloin makeus ei hallitse kokonaisuutta liikaa. Hiilihappoisuutta on aika paljon.
Tämä oli toinen kertani Jõuluöön parissa. Ensimmäisellä kerralla kokonaisuus tuntui jäävän jotenkin vajaaksi, mutta nyt olen sitä mieltä että tämä on juuri sopivan tuhti portteri vaikkapa suklaan kanssa nautittavaksi.
Ridgeway Brewing Insanely Bad Elf
Tyyli: imperial red ale
Alkoholi: 11,2%
Katkerot: 43 EBU
Brittiläisen Ridgeway Brewingin Insanely Bad Elf on väriltään kuparisen punertavaa ja läpikuultavaa olutta. Vaaleaa vaahtoa muodostuu vain vähän ja se haihtuu nopeasti. Tuoksussa on kuivahedelmää ja tummaa marjaisuutta. Makeaa viikunaa. Maussa makea hedelmäisyys jatkuu sisältäen myös pippurista mausteisuutta. Katkeron puraisu tuntuu lopussa. Hiilihappoisuus on tuntuvaa ja jälkimaku on pitkäkestoinen. Korkea alkoholipitoisuus tuntuu voimakkaana lämmittävänä tunteena. Siitä ja runsaasta makeudesta huolimatta mielipuolinen tonttu on yllättävän helposti juotavaa.
Insanely Bad Elf ei takuulla sovi jokaiseen makuun. Itse näkisin sen myöhäisillan mietiskelyjuomana takkatulen loimussa. Kaveriksi voi valita pitkään kypsytettyä juustoa, esimerkiksi goudaa. Myös olut itse on valmistettu kypsyttäminen mielessä. Kunnollisten kylmäsäilytystilojen omistajien kannattaakin ostaa useampi pullo ja tarkistaa miten tuoksu ja maku kehittyvät vuoden tai vaikkapa kolmen vuoden kuluessa.
Yhteenveto
Sana ”makea” toistuu yläpuolella useaan kertaan. Ehkä tämä onkin edelleen jatkuvan kaupallisen trendikkyyden ohella syy siihen, että kausivalikoimissa on tänä vuonna myös useita IPA-tyylisiä oluita. Joulunakin kannattaa silti muistaa, että aina välillä voi valita myös sen oman suosikkioluen, vaikka sen nimessä ei olisikaan termejä ”joulu” tai ”talvi”. Maltaista joulua kaikille, palataan olutarvioiden pariin taas ensi vuonna!
-KimmoK