Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

Olutarvio

Humalove Susanna’s Housewarming Saison ja Hiisi Kratti

Jatketaan Alkon alkusyksyn kotimaisiin uutuuksiin tutustumista. Nyt vuorossa on kaksi hedelmin tai marjoin maustettua saison-tyyppistä olutta. Belgian ja Ranskan maatiloilla alkunsa saanut saison on nykyajan pienpanimojen käsittelyssä karannut välillä melko kauaskin historiallisilta juuriltaan.

Humalove: Susanna’s Housewarming Saison

Susannan saisoni

Alkoholi: 7%

Katkerot: 21 EBU

Lupaus kotimaisuudesta rikotaan heti startissa: helsinkiläinen Humalove Brewing on kiertolaispanimo, joka valmistaa tuotteensa aina muiden panimojen tiloissa. Susannan saison on valmistettu belgialaisen Brouwerij Andersin panimossa. Mutta ei se mitään, ”designed in Finland”, kuten etiketissäkin sanotaan.

Lasissa on epämääräisen oranssinruskeaa, sameaa olutta valkoisella vaahdolla. Tuoksussa tuntuu belgihiivalle tyypillisiä käymisestereitä, mausteisuutta, trooppista hedelmää. Jos en olisi lukenut valmistusaineista mangoa, en välttämättä olisi ajatellut juuri sitä, mutta nyt ajattelen.

Maussa on trooppista hedelmää ja pippurista mausteisuutta, maltaista pyöreyttä ja pehmeyttä. Suutuntuma on rapsakan hiilihappoinen. Jälkimaussa katkeron kevyt puraisu jättää miellyttävän tunteen suuhun. Kokonaisuutena maku on pehmeä ja raikas, mutta myös mukavan vivahteikas ja kiinnostava.

Panimo Hiisi: Kratti

Kratti nauraa iloisesti

Alkoholi: 5,5%

Katkerot: 10,1 EBU

Kratti on näyttävän punaista olutta nopeasti haihtuvalla vitivalkoisella vaahdolla. Tuoksussa hapanta maltaisuutta, hapanta marjaisuutta. Hiivaa.

Maku on kirpeän herukkainen, hapan, myös puolukka on tunnistettavissa. Etiketin valmistusainelistauksesta voi todeta oluessa käytetyn mustaherukkaa ja puolukkaa. Ensin maku tuntuu häviävän aika nopeasti, mutta kyllä se lopulta jää viipyilemään suuhun. Hiilihappoisuus on korkealla tasolla.

Kirpeys ja happamuus määrittelevät tämän oluen. Se on helposti juotavaa, mutta aika yksioikoista. Kyseessä on takuuvarmat ”onko tämä edes olutta?” -ihmettelyt osakseen saava tuote. Kyllä se sitä on, sillä oluesta on moneksi.

Yhteenveto

Nykyaikainen saison on paitsi hiivan ominaispiirteitä ja raikkautta, myös happamuutta, monipuolisia raaka-aineita ja nykyiset maitokaupparajat ylittävää alkoholipitoisuutta. Näistä kahdesta Kratti oli itselläni kokeilussa jo toistamiseen. Kaikesta pirtsakkuudestaan huolimatta se ehti käydä jo vähän tylsäksi ja sen pariin tuskin enää kolmatta kertaa palaan. Susanna’s Housewarming Saison on tästä parista se monipuolisempi ja sen voisin ostaa toisen ja kolmannenkin kerran.

-KimmoK

Olutarvio

Mathildedal Seppä ja Hiisi Iku-Turso

Alkon valikoimiin saapui elokuun lopussa useita kotimaisten pienpanimojen tuotteita. Tarkastellaan niistä nyt kahta.

Mathildedalin Kyläpanimo: Seppä

WP_20160831_001_01

Tyyli: stout

Alkoholi: 7%

Katkerot: 34,4 EBU

Lähes mustaa olutta, joka lasiin kaadettaessa muodostaa kohtalaisesti vaaleanruskeaa vaahtoa. Vaahto haihtuu melko nopeasti ja jättää jälkeensä paikoittaista pitsiä.

Tuoksussa on runsaasti paahteista mallasta ja häivähdys savuisuutta. Myös maussa ensimmäisenä tulee paahteinen mallas, jossain välissä vilahtaa myös lakritsia. Sepän suutuntuma on pehmeä, hiilihappoisuus on matalalla tasolla.

Pitkäkestoinen jälkimaku on tässä oluessa kuitenkin se määrittelevin piirre: savuisuutta ja suuta kuivattavaa katkeroa. Nokinen savuisuus ei sinällään ole erityisen voimakasta, mutta se on silti se ominaisuus joka erottaa tämän useimmista muista stouteista. Se on myös se syy, joka todennäköisesti saa minut ostamaan tätä uudelleen. Kokeilin Seppää jo Helsingin SOPP-tapahtumassa. Pidin siitä silloin ja pidin nyt toisella yrittämälläkin. Ei mitään maailmoja mullistavaa, mutta sopivasti erottuvaa perustekemistä.

Panimo Hiisi: Iku-Turso

WP_20160903_006_1

Tyyli: imperial stout

Alkoholi: 9%

Katkerot: 75,9 EBU

Jyväskyläläinen Panimo Hiisi on noussut rytinällä yhdeksi suosikkipanimoistani. Hyvien oluiden lisäksi olen mieltynyt brändäykseen: tuotteiden nimet ja pullojen etiketit ammentavat suomalaisesta tarustosta, huumoria unohtamatta.

Iku-Turso on voimakkaan tummanruskea, lähes musta imperial stout. Hyvin vaalenruskeaa vaahtoa muodostuu oluen pinnalle runsaasti, mutta se myös haihtuu nopeasti tuottaen tasaisen pitsikuvion lasin reunoille.

Tuoksu antaa erittäin paahteista mallasta, kahvia ja tummaa suklaata. Myös amerikkalaistyylinen humalointi tuntuu havuisuutena. Maussa edelleen paahteista mallasta, myös lakritsia ja havuisuus on voimakkaampaa kuin tuoksussa. Katkero tulee jälkimaussa hyvin voimakkaana. Hiilihapot ovat melko voimakkaat, suutuntuma on öljyisen liukas. Korkeahko alkoholipitoisuus ei juurikaan häiritse vaan pysyttelee pääasiassa piilossa.

Humalointi vie mielikuvat kohti Plevnan Siperiaa, mutta ei tämä yhtä intensiivinen tai monipuolinen ole. Henkilökohtaisesti en niin välitä Black IPAa lähentelevästä humaloinnista stouteissani ja se Siperiakin maistuu parhaalta sen verran ikäännytettynä, että terävin humalointi on lientynyt. Saattaa olla että Iku-Turso jäi minulle kertatuttavuudeksi, mutta ei tämä missään tapauksessa huono ole.

-KimmoK